LUULITKO, ETTEI VIISIKYMPPINEN VOI OPPIA TANSSIMAAN JA VENYÄ SPAGAATTIIN? SELKÄTUTKIJA KERTOO HÄMMÄSTYTTÄVISTÄ KOKEMUKSISTAAN JA TANSSIN VAIKUTUKSISTA IHMISKEHOLLE
Erikoistutkija Marjo Rinne oli 45-vuotias, kun hän päätti aloittaa salsan. Neljä vuotta myöhemmin hän oli niin hurahtanut tanssiin, että lisäsi viikko-ohjelmaansa jazztunnit. Nyt 20 vuotta myöhemmin Marjo paljastaa, mitä edelleen jatkuva tanssiharrastus on hänelle antanut.
Teksti: Eija Nummela
Voiko kiinnostavampaa haastateltavaa löytyä, kun teemana on aikuiset, tanssi ja terveys?
Marjo Rinne on terveystieteiden tohtori, joka teki pitkän uran UKK-instituutissa. Siellä hän tutki erityisesti liikuntaohjelmien, kuten pilateksen, vaikutuksia tuki- ja liikuntaelinten vaivojen hoidossa. Hän on myös fysioterapeutti ja Selkäliiton puheenjohtaja. Fabrikalla hän ohjasi joogapilates-tunteja, kunnes jäi eläkkeelle säännöllisestä ohjaamisesta.
Marjo aloitti tanssinopiskelun keski-ikäisenä. Päästyään 65-vuoden ikään hän oli ehtinyt tanssia 20 vuotta.
Marjo jos joku osaa kertoa, mitä annettavaa tanssilla on tavalliselle, istumatyössä puutuvalle aikuiselle.
Tunnettu matkasaarnaaja
Moni suomalainen on joskus törmännyt Marjo Rinteen nimeen tai kuvaan lehtien palstoilla. Toimittajat soittivat hänelle usein, kun tarvittiin kommenttia liikunta-aiheiseen juttuun tai vaikkapa selkäjumppaohjeita lukijoiden iloksi.
Medianäkyvyys ei ole ihme, sillä Marjo on kaikkea muuta kuin norsunluutornissa yksin puurtavaa tutkijatyyppiä. Hän on ympäriinsä verkostoitunut matkasaarnaaja, joka uransa aikana kulki ympäri Suomea pitämässä kursseja ja koulutuksia.
– Kaikkea sitä tietoa, mitä olen saanut tutkimuksista, olen päässyt heti soveltamaan käytännössä ja jakamaan muille.
1980-luvulla ymmärrettiin, että selkävaivojen hoidossa liike on lääke. UKK-insituutilla aloitettiin niska- ja selkäryhmät, joihin tuli ihmisiä ovista ja ikkunoista.
– Tampereella ei muualla ollut selkäryhmiä ja niinpä me sitten vedimme niitä neljänä iltana viikossa.
Noista ajoista asti Marjo ohjasi työnsä ohessa jatkuvasti erilaisia terveysliikuntaryhmiä. 2000-luvun puolivälissä mukaan tulivat jooga- ja pilatesryhmät.
Marjo on harrastanut salsaa ja parisalsaa jo 20 vuotta.
Salsa ja selkä
Vuonna 2001 Marjo ilmestyi salsatunneilleni. Siitä asti hän on ollut oppilaani, ensin Salsa Housella ja nykyään Fabrikassa, eli yli 20 vuoden ajan.
On tullut aika pyytää analyysi salsan vaikutuksista selän terveydelle.
Kuubalaisessa tanssissa lantio ja rintakehä ovat jatkuvassa liikkeessä tavalla, joka meidän kulttuurissamme loistaa poissaolollaan. Mitä Marjo terveystieteilijänä ja 20 vuoden salsakokemuksella sanoo siitä?
– Nyt räjäytän pankin, nauraa Marjo.
– Kukaan ei pysty niitä liikkeitä missään muualla harjoittelemaan niin paljon kuin tanssitunnilla. Oikeasti. Jos fysioterapeutti neuvoo tekemään jotain liikettä viisi minuuttia niin ei se ole mitään verrattuna siihen, että salsatunnilla samaa liikettä tulee tehtyä koko tunti. Siinä on aivan järkyttävä ero.
– Lisäksi tanssitunnilla kudokset lämpiävät, hermot ja lihakset alkavat totella ja oikea liikemalli löytyy, kun toistoja on tarpeeksi.
– Omat rintarankavaivani häipyivät, kun aloitin salsan, Marjo paljastaa.
Miksi lantio ei liiku?
Tulee selväksi, että salsa voi olla alaselän ja koko rangan terveydelle suureksi hyödyksi, mutta entä jos sulava karibialainen liike tuntuu mahdottomalta pohjoisen jäykälle kropalle? Miksi lantion ja rintakehän liikuttaminen on meille suomalaisille niin vaikeaa?
Marjon mukaan kyseessä on yksinkertaisesti se, että olemme kadottaneet yhteyden selän pieniin lihaksiin.
– Selässä on pientä liikettä sääteleviä ja asentoa hallitsevia lihaksia, muun muassa multifiduslihaksia, jotka kulkevat kahden tai kolmen nikaman ylitse. Ne on vaikea löytää, jos niitä ei ole pitkään aikaan käyttänyt. Jopa lihaksen hermotus voi olla häiriintynyt. Käyttämättömyytään lihas alkaa lopulta muuttua sidekudokseksi.
– Myöskään kylkilihaksia ihmiset eivät usein osaa käyttää.
Korona-aikaan ja sen jälkeen salsaa harrastavien kuuli usein puhuvan siitä, miten koronan aiheuttamien tanssitaukojen takia selän kunto suorastaan romahti, vaikka kuinka olisi taukojen aikana muuten urheillut tai jumpannut. Monta vuotta säännöllisesti salsanneet törmäsivät selkäjumeihin pitkästä aikaa.
Marjon mukaan tanssin voikin ajatella olevan kokonaisvaltaista rangan huoltoa. Kun selän pienet lihakset ovat kunnossa, siitä hyötyvät aineenvaihdunnan tehostuessa myös nikamien luiset rakenteet, niiden väliset pienet fasettinivelet sekä välilevyrakenteet.
– Kulttuurierot heijastuvat tuki- ja liikuntaelimistön kuntoon. On mietitty paljon, miksi länsimaissa on niin runsaasti selkävaivoja. Epämääräiset selkä-, niska- ja nivelkivut, joista länsimaiset ihmiset kärsivät, johtuvat ehkä siitä, että nivelet ovat liikkumattomampia. Ollaan jäykkiä ja tiukkoja ja pidetään itseämme yksipuolisissa asennoissa.
Onneksi on salsa ja muu tanssi.
– Tanssissa kehoa tulee käytettyä paljon monipuolisemmin kuin arjessa tai tyypillisimmissä liikunta- ja jumppamuodoissa.
Marjo Rinne ohjasi Fabrikalla joogapilates-tunteja vuosina 2021-2023, kunnes jäi eläkkeelle säännöllisestä ohjaamisesta.
Jazz venytti spagaattiin
Kun Marjo oli viisikymppinen, hän päätti salsatuntien innoittamana laajentaa repertuaariaan ja päätyi Russell Adamsonin jazztunneille. Rohkea veto, sillä opettajalla on vaativa maine.
Tutkijana Marjo kuitenkin tiesi vääräksi väitteen, ettei aikuinen voisi enää oppia teknisesti haastavampia tanssilajeja.
– Liikkuvuuteni lisääntyi jazztunneilla merkittävästi. Pääsen edelleen spagaattiin suuntaan jos toiseen.
– Myös koordinatiivinen kehitys oli huimaa ja pilateksen ytimen ymmärsin vasta jazztuntien kautta, Marjo kertoo.
Lopulta jazztunneilla vierähti 10 vuotta. Niiden aikana Marjo myös esiintyi monessa koreografiassa tanssikoulun näytöksissä Frenckellin näyttämöllä.
– Russellin tunneilla sain kehoni monella tavalla kuntoon. Istumatyön tekijänä minulla oli monenlaisia vaivoja. Löysin uudestaan myös rohkeuden käyttää kehoani.
Tanssiharrastuksella oli muitakin kuin kehollisia vaikutuksia.
– Tanssilla on aivoihin suuri vaikutus: Keskittymiskykyyn, tarkkaavaisuuteen, vireyteen, muistamiseen ja oppimiseen. Tanssi herättää aivoissa niin monta keskusta. Huomasin jaksavani töissä paljon paremmin, kun tanssin.
Tanssi on huijaamista
Terveystieteilijä summaa tanssin hyödyt hieman yllättävällä tavalla.
– Tanssin suurin arvo on, että siinä ihmistä huijataan. Terveysvaikutukset huijataan sillä hyvän olon tunteella, jonka tanssimisesta saa.
– Ihminen ei lähde liikkeelle siksi, että hänen käsketään liikkua terveytensä tai rasva-arvojensa takia, vaan siksi, että hän tuntee iloa. Siksi, että hänelle tulee osaamisen ja pätemisen tunne. Oppimisen ilon takia. Musiikin tuottaman mielihyvän takia. Terveysvaikutukset tulevat siinä sivussa, Marjo sanoo.
