LUULITKO, ETTEI VIISIKYMPPINEN VOI OPPIA TANSSIMAAN JA VENYÄ SPAGAATTIIN? SELKÄTUTKIJA KERTOO HÄMMÄSTYTTÄVISTÄ KOKEMUKSISTAAN JA TANSSIN VAIKUTUKSISTA IHMISKEHOLLE

Erikoistutkija Marjo Rinne oli 45-vuotias, kun hän päätti aloittaa salsan. Neljä vuotta myöhemmin hän oli niin hurahtanut tanssiin, että lisäsi viikko-ohjelmaansa jazztunnit. Nyt 20 vuotta myöhemmin Marjo paljastaa, mitä edelleen jatkuva tanssiharrastus on hänelle antanut.

Teksti: Eija Nummela

Voiko kiinnostavampaa haastateltavaa löytyä, kun teemana on aikuiset, tanssi ja terveys?

Marjo Rinne on terveystieteiden tohtori, joka teki pitkän uran UKK-instituutissa. Siellä hän tutki erityisesti liikuntaohjelmien, kuten pilateksen, vaikutuksia tuki- ja liikuntaelinten vaivojen hoidossa. Hän on myös fysioterapeutti, Selkäliiton puheenjohtaja ja Fabrikan joogapilatesohjaaja.

Hän aloitti tanssinopiskelun keski-ikäisenä ja nyt 65-vuotiaana on tanssinut 20 vuotta.

Marjo jos joku osaa kertoa, mitä annettavaa tanssilla on tavalliselle, istumatyössä puutuvalle aikuiselle.

Tunnettu matkasaarnaaja

Moni suomalainen on joskus törmännyt Marjo Rinteen nimeen tai kuvaan lehtien palstoilla. Toimittajat soittivat hänelle usein, kun tarvittiin kommenttia liikunta-aiheiseen juttuun tai vaikkapa selkäjumppaohjeita lukijoiden iloksi.

Medianäkyvyys ei ole ihme, sillä Marjo on kaikkea muuta kuin norsunluutornissa yksin puurtavaa tutkijatyyppiä. Hän on ympäriinsä verkostoitunut matkasaarnaaja, joka uransa aikana kulki ympäri Suomea pitämässä kursseja ja koulutuksia.

– Kaikkea sitä tietoa, mitä olen saanut tutkimuksista, olen päässyt heti soveltamaan käytännössä ja jakamaan muille.

1980-luvulla ymmärrettiin, että selkävaivojen hoidossa liike on lääke. UKK-insituutilla aloitettiin niska- ja selkäryhmät, joihin tuli ihmisiä ovista ja ikkunoista.

– Tampereella ei muualla ollut selkäryhmiä ja niinpä me sitten vedimme niitä neljänä iltana viikossa.

Noista ajoista asti Marjo on ohjannut työnsä ohessa jatkuvasti erilaisia terveysliikuntaryhmiä. 2000-luvun puolivälissä mukaan tulivat jooga- ja pilatesryhmät.

Tutkijan töistä Marjo jäi eläkkeelle pari vuotta sitten, mutta ryhmien ohjaamiseen hänellä riittää edelleen virtaa ja paloa. Onneksi, sillä Marjon pätevyys on tasolla, jollaisesta harvoin pääsee nauttimaan ryhmäliikuntatunneilla.

Marjo on harrastanut salsaa ja parisalsaa jo 20 vuotta ja treenaa edelleen säännöllisesti Fabrikan jatkotason ryhmissä.

Salsa ja selkä

Vuonna 2001 Marjo ilmestyi salsatunneilleni. Siitä asti hän on ollut oppilaani, ensin Salsa Housella ja nykyään Fabrikassa, eli jo 20 vuoden ajan.

On tullut aika pyytää analyysi salsan vaikutuksista selän terveydelle.

Kuubalaisessa tanssissa lantio ja rintakehä ovat jatkuvassa liikkeessä tavalla, joka meidän kulttuurissamme loistaa poissaolollaan. Mitä Marjo terveystieteilijänä ja 20 vuoden salsakokemuksella sanoo siitä?

– Nyt räjäytän pankin, nauraa Marjo.

– Kukaan ei pysty niitä liikkeitä missään muualla harjoittelemaan niin paljon kuin tanssitunnilla. Oikeasti. Jos fysioterapeutti neuvoo tekemään jotain liikettä viisi minuuttia niin ei se ole mitään verrattuna siihen, että salsatunnilla samaa liikettä tulee tehtyä koko tunti. Siinä on aivan järkyttävä ero.

– Lisäksi tanssitunnilla kudokset lämpiävät, hermot ja lihakset alkavat totella ja oikea liikemalli löytyy, kun toistoja on tarpeeksi.

– Omat rintarankavaivani häipyivät, kun aloitin salsan, Marjo paljastaa.

Miksi lantio ei liiku?

Tulee selväksi, että salsa voi olla alaselän ja koko rangan terveydelle suureksi hyödyksi, mutta entä jos sulava karibialainen liike tuntuu mahdottomalta pohjoisen jäykälle kropalle? Miksi lantion ja rintakehän liikuttaminen on meille suomalaisille niin vaikeaa?

Marjon mukaan kyseessä on yksinkertaisesti se, että olemme kadottaneet yhteyden selän pieniin lihaksiin.

– Selässä on pientä liikettä sääteleviä ja asentoa hallitsevia lihaksia, muun muassa multifiduslihaksia, jotka kulkevat kahden tai kolmen nikaman ylitse. Ne on vaikea löytää, jos niitä ei ole pitkään aikaan käyttänyt. Jopa lihaksen hermotus voi olla häiriintynyt. Käyttämättömyytään lihas alkaa lopulta muuttua sidekudokseksi.

– Myöskään kylkilihaksia ihmiset eivät usein osaa käyttää.

Salsaa harrastavien kuulee nykyään puhuvan siitä, miten koronan aiheuttamien tanssitaukojen takia selän kunto on suorastaan romahtanut, vaikka kuinka olisi taukojen aikana muuten urheillut tai jumpannut. Monta vuotta säännöllisesti salsanneet ovat törmänneet selkäjumeihin pitkästä aikaa.

Marjon mukaan tanssin voikin ajatella olevan kokonaisvaltaista rangan huoltoa. Kun selän pienet lihakset ovat kunnossa, siitä hyötyvät aineenvaihdunnan tehostuessa myös nikamien luiset rakenteet, niiden väliset pienet fasettinivelet sekä välilevyrakenteet.

– Kulttuurierot heijastuvat tuki- ja liikuntaelimistön kuntoon. On mietitty paljon, miksi länsimaissa on niin runsaasti selkävaivoja. Epämääräiset selkä-, niska- ja nivelkivut, joista länsimaiset ihmiset kärsivät, johtuvat ehkä siitä, että nivelet ovat liikkumattomampia. Ollaan jäykkiä ja tiukkoja ja pidetään itseämme yksipuolisissa asennoissa.

Onneksi on salsa ja muu tanssi.

– Tanssissa kehoa tulee käytettyä paljon monipuolisemmin kuin arjessa tai tyypillisimmissä liikunta- ja jumppamuodoissa.

Vuonna 2015 Marjo osallistui fysioterapian maailmankongressiin Singaporessa.

Jazz venytti spagaattiin

Salsatuntien innoittamana viisikymppinen Marjo päätti laajentaa repertuaaria ja päätyi Russell Adamsonin jazztunneille. Rohkea veto, sillä opettajalla on vaativa maine.

Tutkijana Marjo kuitenkin tiesi vääräksi väitteen, ettei aikuinen voisi enää oppia teknisesti haastavampia tanssilajeja.

– Liikkuvuuteni lisääntyi jazztunneilla merkittävästi. Pääsen edelleen spagaattiin suuntaan jos toiseen.

– Myös koordinatiivinen kehitys oli huimaa ja pilateksen ytimen ymmärsin vasta jazztuntien kautta.

Lopulta jazztunneilla vierähti 10 vuotta. Niiden aikana Marjo myös esiintyi monessa koreografiassa tanssikoulun näytöksissä Frenckellin näyttämöllä.

– Russellin tunneilla sain kehoni monella tavalla kuntoon. Istumatyön tekijänä minulla oli monenlaisia vaivoja. Löysin uudestaan myös rohkeuden käyttää kehoani.

Tanssiharrastuksella oli muitakin kuin kehollisia vaikutuksia.

– Tanssilla on aivoihin suuri vaikutus: Keskittymiskykyyn, tarkkaavaisuuteen, vireyteen, muistamiseen ja oppimiseen. Tanssi herättää aivoissa niin monta keskusta. Huomasin jaksavani töissä paljon paremmin, kun tanssin.

Tanssi on huijaamista

Terveystieteilijä summaa tanssin hyödyt hieman yllättävällä tavalla.

– Tanssin suurin arvo on, että siinä ihmistä huijataan. Terveysvaikutukset huijataan sillä hyvän olon tunteella, jonka tanssimisesta saa.

– Ihminen ei lähde liikkeelle siksi, että hänen käsketään liikkua terveytensä tai rasva-arvojensa takia, vaan siksi, että hän tuntee iloa. Siksi, että hänelle tulee osaamisen ja pätemisen tunne. Oppimisen ilon takia. Musiikin tuottaman mielihyvän takia. Terveysvaikutukset tulevat siinä sivussa, Marjo sanoo.

– Joogapilateksessa sovellan liikkeitä niin, että ne pystyy tekemään, vaikka olisi vaivoja tai tuntisi itsensä jäykäksi, Marjo sanoo.

Sovellettua joogaa ja pilatesta

Fabrikan kehonhuoltotuntien ohjaajaksi Marjo oli itsestäänselvä valinta. Hänen joogapilateskursseillaan oppilaat pääsevät nauttimaan myös siitä valtavasta määrästä tietoa ja näkemystä, joka Marjolle on kertynyt vuosikymmenten aikana terveysliikunnan tutkijana.

Tutkijataustansa vuoksi Marjo tietää tarkalleen, mikä vaikutus tunneille valituilla harjoituksilla on, ja hän osaa sen myös osallistujille kertoa.

Samasta syystä hän tietää, mitä liikkeitä ei kannata tehdä. Varsinkin, jos kärsii jostain tuki- ja liikuntaelimistön vaivasta, kannattaa suunnata Marjon tunnille saamaan täsmäohjeita ja -ohjausta.

– Oma ajatukseni ohjaamisesta on, että tunnilleni voi tulla ihan kuka tahansa. Ei tarvitse olla mitään kokemusta eikä osaamista eikä iällä tai kuntotasolla ole väliä. Minä osaan kyllä ohjata ihmisen alkuun sopivan rauhallisessa tahdissa.