TIMBA

TIMBA JA SEN TULKINTA – 5 VINKKIÄ PARISALSAAJALLE

Tiesit ehkä jo, että timba on ”kuubalaista nykysalsaa”. Mutta jos et tiedä, miten timbaan pitäisi tanssia ja miten sen bomba-vaihteesta saa kaiken irti, ota mukava asento ja lue tämä artikkeli.

Eija Nummela

Kirjoittaja on Salsakoulu Fabrikan kuubalaisten tanssien opettaja ja vannoutunut timbera.

Taannoin havahduin siihen, ettei oppilaillani ollut juuri mitään käsitystä musiikista, jota soitimme kaikilla salsatunneilla koko ajan. Sana timba oli suurimmalle osalle hepreaa.

Kirjoitin hätäpäissäni artikkelin aiheesta, Mikä ihmeen timba?, mutta huomasin, että onnistuin raapaisemaan vain pintaa.

Timba ei aiheena tyhjene helposti. Se on huipputaitavien muusikoiden soittamaa musiikkia, joka yhdistelee ison määrän musiikillisia vaikutteita. Yhdessä orkesterissa on muusikoita jalkapallojoukkueen verran ja tietysti toinen mokoma soittimia.

Haastavuutta lisää se, että timba tulee kaukaa. Sillä on vahvat afrikkalaisjuuret, jotka pakottavat kuuntelemaan musiikkia uudella tavalla ja herkistymään musiikin rikkaalle rytmipohjalle.

Silti timba koukuttaa ihmisiä ympäri maailmaa. Se iskee suoraan suoneen sellaisiakin, jotka kuulevat sitä ensimmäistä kertaa.

Timban tarkoitus on sytyttää ja sen jälkeen vielä heittää liekkeihin bensaa.
Se on kuin unelmien bilehuume: vaaraton, mutta tietoisesti jalostettu tuottamaan maksimaalisen määrän energiaa, euforiaa ja jopa lievää transsia.

Timbamusiikki provosoi tanssijaa antautumaan ja heittäytymään tavalla, joka ei helposti taivu tavanomaisen tanssitunnin harjoituksiksi. Heittäytyminen voi näyttää villiltä ja on aina spontaania, mutta tapahtuu kuitenkin tietyissä raameissa ja musiikin rakenteeseen reagoimalla.

Joko sain tanssinkin kuulostamaan vaikealta?

Ei syytä huoleen. Timbasta voi nauttia myös tietämättä siitä sen enempää. Sen tahtiin voi tanssia monella tavalla, simppelisti salsaten tai taiturillisesti timbaten. Lopulta kysymys on urbaanista populaarimusiikista, jota jokainen voi kuluttaa niin kuin haluaa.

Varmaa on kuitenkin, että mitä enemmän ymmärrät siitä, mitä timbamusiikissa tapahtuu, sitä enemmän nautit tanssilattialla. Sitä kovemmat kiksit saat.

Tämän artikkelin tarkoitus on auttaa salsaajaa saamaan timbasta enemmän irti.

Salsabiisin peruskaava

Oli tanssibiisi sitten salsaa tai timbaa, se noudattaa tiettyä kahden osan ja neljän rytmisen ”vaihteen” peruskaavaa. Rytmiset vaihteet toimivat kuin autossa: liikkeelle lähdetään pienellä vaihteella ja jossain vaiheessa isketään isompaa silmään (marcha abajo, marha arriba, mambo). Välillä voidaan viettää tovi tyhjäkäynnillä (muela).

Tämä peruskaava kannattaa opetella tunnistamaan ensin. Jo reagoimalla näihin musiikin muutoksiin teet tanssistasi mielenkiintoisempaa.

Kuunteluharjoitus 1: Salsabiisin peruskaava

Kutsutaan tätä kappaletta vaikka “kuubalaiseksi salsaksi” erotuksena varsinaisesta timbasta. Basso jatkaa tumbaon soittamista koko montunon ajan eli timbavaihteita ei käytetä.

00:00 Intro
00:24 Cuerpo
02:27 Puente (väliosa)
02:38 Montuno

Ensimmäinen osa: cuerpo

Salsa- tai timbabiisin ensimmäisessä osassa eli cuerpossa kerrotaan kappaleen tarina. Yleensä äänessä on laulusolisti, joskin myös kuoro voi osallistua tarinan kertomiseen. Levytetyissä versioissa tämä osuus on yleensä vajaa puolet biisin pituudesta, konserttien venytetyissä versioissa joskus vain kymmenesosa.

Marcha abajo

Koko ensimmäinen osa körötellään marcha abajo – nimisellä rytmisellä vaihteella. Rytmisoittimet kuten basso, congarummut, bongorummut ja timbaalit soittavat omia peruskomppejaan.

Jos tanssijat osaavat vastata musiikin tunnelmaan, on tanssi tässä vaiheessa vielä rauhallista, tunnustelevaakin.

Tyypillistä on, että iso osa kappaleen ensimmäisestä osasta vietetään suljetussa seuratanssiotteessa. Mies kuljettaa naista tilassa eri suuntiin. Kädenalikuvioita on maltillisesti ja ne tehdään usein vain yhdellä kädellä. Pariotetta ei yleensä irroteta ensimmäisen osan missään vaiheessa. Salsan perusaskel pidetään koko ajan ja tasainen tumbao (kuubalaiselle casinolle tyypillinen keinunta) rytmittää sitä.

Salsa- tai timbabiisin ensimmäisessä osassa, cuerpossa, tanssi on vielä rauhallista.

Toinen osa: montuno

Jossain vaiheessa salsabiisissä tapahtuu radikaali muutos. Alkaa kakkososa eli montuno, solistin ja kuoron vuorolaulu, jossa kuoron laulamat kertosäkeet seuraavat toisiaan ja laulusolisti improvisoi kertosäkeiden väliin. Cuerpon ja montunon välissä voi olla myös väliosa, puente eli silta.

Tämä kaikelle salsamusiikille ominainen vaihdos tarinankerronnasta vuorolauluun periytyy suoraan afrikkalaisesta traditiosta ja on helppo oppia tunnistamaan. Riittää, että kuuntelet muutaman biisin tarkalla korvalla ja ymmärrät, mistä on kysymys.

Montunoa voi pitää kappaleen pääosana: siinä sekä laulajat että soittajat pääsevät esittelemään taitonsa, temppunsa ja improvisointikykynsä. Käytössä on myös useampi rytminen vaihde: marcha arriba, mambo ja muela.

Marcha arriba

Montunossa rytmisoittimet heittävät isomman perusvaihteen silmään. Timbaalien ja bongorumpujen soittajat vaihtavat kelloihin, congarumpali ottaa useamman rummun käyttöön jne. Musiikki muuttuu marcha arriban myötä kertaheitolla intensiivisemmäksi ja energisemmäksi.

Jos tanssijat osaavat reagoida muutokseen, tanssin energiataso kasvaa. Suljetusta otteesta siirrytään yhä enemmän kädenalikuvioihin ja myös suljetussa otteessa pyöritään enemmän ja vauhdikkaammin. Ne, jotka rakastavat monimutkaisia kahden käden otteessa tehtyjä solmukuvioita, voivat alkaa tykittää bravuureitaan.

Erilaiset tanssia rikastavat aguajet ja floreot otetaan mukaan repertuaariin, samoin kuin monipuolisempi kropankäyttö. Myös pariote voidaan irrottaa hetkeksi. Tanssin perustumbao rikkoutuu tai rikastuu hetkittäin, kun tanssija vastaa musiikin rytmisiin breikkeihin.

Joskus kuubalaiset lähtevät tanssimaan vasta, kun montuno alkaa. Kyseessä ei ole käytäntö tai sääntö vaan spontaani tunnetilan tulkinta. Tanssilattialle tulee lähdettyä vasta, kun biisillä on tarpeeksi annettavaa.

Kyse voi olla myös kuubalaiseen perinteeseen kuuluvasta tavasta keskittyä kuuntelemaan laulajan ykkösosassa kertoma tarina. Rumbassakaan tarinankerrontaosuutta ei koskaan tanssita, sen aikana kuunnellaan. Tanssin aika on vasta kakkososassa.

Kakkososassa sekä musiikki että tanssi ottavat kierroksia. Vauhdikkaat kädenalikuviot sopivat hyvin montunoon.

Mambo

Mamboksi kutsutaan niitä montuno-osan huippukohtia, joissa puhallinsoittimet saavat pääroolin. Usein laulaja huudahtaakin “mambo”, ”dale mambo” tai “metales” juuri ennen kuin trumpetit, pasuunat ja saksofonit kajauttavat riffinsä ilmoille. Mambo nostaa usein myös tanssin energiatasoa.

Muela

Muelassa laulusolisti puhuu yleisölle: esittelee uuden kertosäkeen tai kutsuu yleisöä lavalle tanssimaan samalla, kun rytmisoittimet soittavat taustalla huomattavasti hiljempaa kuin muissa osissa.

Muela on kuin vaihdettaisiin hetkeksi vapaalle vaihteelle kesken hurjastelun. Konserteissa muelat saattavat olla hyvinkin pitkiä ja myös tanssijoilla on silloin tapana jäädä kuuntelemaan, mitä solistilla on sanottavana. Tämä voi tapahtua vaikkapa palaamalla takaisin suljettuun otteeseen ja rauhalliseen kuviokieleen tai jopa jättämällä perusaskeleesta toinen nopea askel pois ja jättäytymällä paikalle ”tyhjäkäynnille”.

Ei tarvitse kuin katsoa tanssijoiden asentoja ja ilmeitä niin tietää, että kuvan ottamisen hetkellä biisissä on juuri lyöty päälle timban oma vitosvaihde, bomba.

Timban ikioma vitosvaihde

Vaikka timba onkin ”kuubalaista nykysalsaa”, on tärkeää ymmärtää, että se eroaa perinteisestä sonista ja salsasta merkittävästi sekä rakenteeltaan että sisällöltään. Siksi timba vaikuttaa tanssijan tunteisiin ja tunnelmaan dramaattisesti eri tavalla kuin muut salsamusiikin muodot.

Timba kehittyi muusta maailmasta eristäytyneessä Kuubassa 1980-luvun lopulta lähtien. Sen maailmanpoliittinen ja yhteiskunnallinen asema ovat luku sinänsä, mutta kiinnostavinta tanssin näkökulmasta on, miten timba alusta lähtien kehitettiin yhtä päämäärää varten: saamaan tanssijoissa aikaan mahdollisimman suuri energia- ja tunnelataus.

Tämä kehitystyö oli tietoista ja systemaattista. Timban merkittävä kehittäjä, José Luis Cortés, kiersi NG La Banda -bändinsä kanssa kansan parissa tutkimassa ja testaamassa, mitkä musiikilliset koukut villitsevät tanssijoita eniten.

Näin syntyi jotain täysin uutta ja ainutlaatuista: timban oma vaihdejärjestelmä, jossa edellä kuvattuihin salsan neljään perusvaihteeseen on lisätty timban omia vaihteita. Näitä vain timbassa käytettäviä vaihteita kutsutaan usein yhteisnimellä bomba eli pommi.

Myös bombaa voi verrata autolla ajamiseen: bombassa lyödään vitosvaihde päälle ja kaasu pohjaan.

Kuunteluharjoitus 2: Bomba

Tämän biisin montunossa on kaksi bombaa. Aina välissä palataan perusmarchaan.

02:02 Marcha arriba
02:57 Mambo
03:18 Marcha arriba
03:41 Mambo
04:03 Bomba
04:27 Marcha arriba
04:49 Bomba + Mambo
05:12 Marcha arriba

Bomba

Tanssinharrastajalle riittää, että tunnistaa montunosta sen bomba-osat. Muusikot ja musiikintutkijat erottavat bomban sisällä useampia vaihteita, mutta tanssin kannalta niiden erottamisella ei ole merkitystä. Tanssijat puhuvatkin usein vain bombasta.

Harjoittelemalla opit kuulemaan, milloin bomba alkaa ja milloin siitä siirrytään takaisin marcha arribaan. Pikkuhiljaa opit rentoutumaan ja reagoimaan bomba-nostatuksiin spontaanisti, juuri sellaisella tavalla, joka sillä hetkellä tuntuu parhaalta.

Bomban timbavaihteilla on yksi yhteinen piirre, josta koko bomban tunnistaa: basso lopettaa toistuvan rytmikuvionsa eli tumbaon soittamisen.

Tumbaon sijaan basso soittaa bombassa pedaaliääniä, liukuja ja ”pommeja” ja pitää taukoja. Tämä saa bomban kulloisestakin vaihteesta riippuen aikaan voimakasta painetta, jännitettä ja ”perille saapumisen”, kaaoksen tai vapautumisen tunnetta.

Luonnollisesti myös kaikki muut rytmisoittimet osallistuvat bomban tunnelman luomiseen, kukin tavallaan. Koko rytmisoitinarsenaalilla on bombassa yksi tavoite: saada tanssija tempautumaan mukaan.

Usein laulusolisti huutaa juuri ennen bombaa ”manos pa’rriba” eli ”kädet ylös”. Tämä on suora kehotus tanssijoille irrottaa pariote, nostaa kädet ylös ja antaa palaa.

Ainoa varma keino tunnistaa bomba on kuitenkin kuunnella bassoa. Kun se lopettaa tumbaon soittamisen, on kyseessä timbabiisin bomba.

Kuunteluharjoitus 3: Bomba

Kuuntelepa vielä tämän biisin neljä bombaa ensimmäisestä alkaen:

02:30 Bomba
02:41 Marcha arriba
03:24 Bomba + Mambo
03:45 Marcha arriba
04:06 Bomba
04:28 Marcha arriba
04:49 Bomba

Miten bombaan tanssitaan?

Bomban tarkoitus on saada tanssijat villiintymään. Bombaan ei kuitenkaan ole pakko reagoida mitenkään, eivätkä tanssijat läheskään aina niin tee. Jos bomba ei sytytä, ei siihen ole syytäkään reagoida. Timbabiisin laadun tärkeimpiä mittareita on juuri se, kuinka tehokkaasti se saa tanssijat aidosti ja spontaanisti riehaantumaan.

Timbaa on kuitenkin osattava kuunnella, jotta sen mukaan voi tempautua. Jos tanssijan koko huomio on keskittynyt pelkkään musiikin pulssin hakemiseen ja tanssikurssilla opittujen kuvioiden mekaaniseen suorittamiseen, jää timbasta helposti suurin osa havaitsematta. Menee niin sanotusti hyvä musiikki haaskuun.

Ne tanssijat, jotka bombasta syttyvät, vastaavat siihen tyypillisesti irrottamalla pariotteen, luopumalla casinon perusaskeleesta ja antamalla kehon puhua. Lantion, rintakehän ja olkapäiden liikkeet ottavat pääosan ja kädet saattavat nousta ylös. Tällaisesta tanssista käytetään Kuubassa nimitystä despelote.

Bombaan voi kuitenkin reagoida monella muullakin tavalla. Riippuu täysin musiikista, sen teemoista ja sanoituksesta, tanssivan parin kommunikaatiosta ja tilanteesta, mitä bomba saa aikaan. Standardivastauksia on mahdoton antaa, kun kyse on ainutlaatuisessa hetkessä syntyvistä reaktioista.

Mukana on joka tapauksessa aimo annos pyrkimystä kohti hurmosta. Se periytyy timbaan suoraan afrokuubalaisen folkloretanssin perinteestä. Ideana on tanssijan ajautuminen transsimaiseen tilaan ja tanssin muuttuminen tahdosta riippumattomaksi. Timban tanssiminen onkin parhaimmillaan – jos timbafriikeiltä kysytään – jopa katarttinen kokemus.

Esimerkki 1: Bomba

Tämän lyhyen klipin olen leikannut Kuubassa kuvaamastamme musiikkivideosta. Kohdasta 00:36 alkaen näet, miten Osvady ja Wendy reagoivat bomba-vaihteeseen tyylipuhtaasti despelotella.

Bloque

Vielä on mainittava tärkeä timbavaihteisiin liittyvä rytminen elementti: bloque. Näitä rytmisiä breikkejä käytetään varsinkin, kun vaihdetaan vaihteesta toiseen. Niinpä usein juuri ennen kuin bomba alkaa tai kun se loppuu, siirtymäkohdassa on bloque. Se, millaisia bloquet ovat, on sekä yhtye- että kappalekohtaista.

Breikkeihin reagoiminen erilaisilla olkapäiden ja rintakehän aksentoinneilla tai askeleita rytmittämällä on haastavaa, mutta herkullisinta mahdollista tanssin maustamista. Taitavat tanssijat tekevät sitä niin paljon kuin ehtivät. Usein reagointi on spontaania ja perustuu kykyyn ennakoida musiikkia, mutta mitä tutummasta kappaleesta on kysymys, sitä muhevammat liikkeet tanssija osaa bloquen iskuille sijoittaa.

Esimerkki timbabiisin tulkinnasta

Tämä video on kuvattu tuntitilanteessa, mutta koska tanssi on vapaata ja spontaania, se toimii hyvänä esimerkkinä kokonaisen timbabiisin tanssimisesta. Huomaa, miten tanssi muuttuu radikaalisti musiikin edetessä ja on kappaleen alussa ja lopussa kuin kahdesta eri maailmasta.

Esimerkki 2: Kokonainen tanssi

00:00 Cuerpo, marcha abajo
Kappaleen tarinankerrontaosuuus on son-vaikutteinen. Siksi pari tanssii casinoa contratiempossa ja sonin tumbaolla. Kuvioissa on paljon kuljetuksia tilassa, suljettua otetta ja maltillisia kädenalikuvioita yhdellä kädellä vietyinä.

01:45 Puente
Musiikki muuttuu ja alkaa valmistautuminen montunoon. Mies irrottaa pariotteen ja tanssijat tanssivat muutaman rumba-askeleen, minkä jälkeen he jatkavat casinoa, mutta nyt tiempossa eli niin, että askelikko on sijoitettu musiikin pulssille.

02:10 Montunon ensimmäinen kertosäe, marcha arriba
Pari pitää koko ajan casinon perusaskeleen ja pariotteen. Tanssi on kuitenkin selvästi erilaista kuin ensimmäisessä osassa. Mies maustaa omaa tanssiaan yhä enemmän rumban liikkeillä ja eleillä sekä aguajeilla ja floreoilla. Parikuvioissa mukaan tulevat monimutkaisemmat kahden käden kuviot.

03:00 Montunon toinen kertosäe alkaa bomballa
Musiikin ja tanssin intensiteetti kasvavat. Mies reagoi bomba-vaihteeseen irrottamalla pariotteen ja vaihtamalla askelikon rumbaksi. Tästä eteenpäin tanssijat vuorottelevat casinon ja guaguancón välillä.

03:50 Montunon kolmas kertosäe alkaa myös bomballa
Tästä loppuun asti tanssi on silkkaa riehakasta hauskanpitoa, jonka annetaan ”lähteä lapasesta”. Hauskanpidon välineeksi mies on tällä kertaa valinnut sarjatulen lailla tykittävät guaguancón rokotukset, jotka hän usein sijoittaa rytmisoitinten korostetuille iskuille ja muihin efektikohtiin. Tanssi on erittäin kommunikatiivista ja ilmaisuvoimaista kisailua (jonka mies tällä kertaa voittaa 6-0).

Saman kappaleen voisi tulkita monilla muillakin tavoilla. Rumban sijaan pari voisi intoutua tanssimaan bomba-kohdissa despelotea. Tai casinon perusaskel voitaisiin pitää alusta loppuun ja rakentaa draaman kaari muilla keinoilla. Tärkeää on reagointi musiikin rytmisiin vaihdoksiin ja intensiteetin muutoksiin, ei se, miten niihin tarkalleen ottaen reagoidaan.

Anna palaa!

Viisi vinkkiä parisalsaajalle

1. Kuuntele

Opettele kuuntelemaan timbamusiikin rytmipohjaa: eri soittimien soittamia rytmikuvioita ja muutoksia niissä. Harjoittele biisien eri osien ja rytmisten vaihteiden tunnistamista ja kuulostele niiden luomia tunnelmia.

2. Reagoi

Hae tanssilattialla kontaktia kaikkeen, mitä musiikissa tapahtuu. Älä tyydy vain sijoittamaan perusaskelta musiikin pulssiin. Muista, että timban tanssiminen on aina kolmen kimppa: sinun, tanssiparisi ja musiikin.

3. Anna koko kropan tanssia

Koska timbamusiikki on energistä ilotulitusta, myös tanssi on parhaimmillaan sellaista. Anna energian purkautua. Reagoi bombavaihteisiin ja breikkeihin päästämällä koko keho mukaan.

4. Anna palaa

Unohda suorittaminen ja antaudu tilanteen vietäväksi. Älä arastele tempautua mukaan villiin tunnelmaan. Heittäytyminen ei ole timbassa ainoastaan sallittua vaan jopa toivottavaa.

5. Hanki repertuaaria

Treenaa parisalsan lisäksi monipuolisesti muutakin kuubalaista tanssia. Vain harjoittelemalla voit laajentaa liikerepertuaariasi. Timbassa kaikki oppimasi tulee käyttöön.

Lopuksi

Minulta toivotaan usein työkalupakkia siihen, mitä voi tehdä, kun tanssipari irrottaa pariotteen kesken tanssin. Erityisesti apua toivovat ne, jotka ovat jääneet ”noloina teputtamaan perusaskelta”, kun (kuubalainen) pari on riehaantunut tekemään jotain aivan muuta kuin mitä parisalsakurssilla opetettiin.

Valehtelisin, jos väittäisin, että tällainen kätevä, tilanteen kuin tilanteen pelastava muutaman muuvin koreografia olisi olemassa.

Spontaani, luova, vahvasti kommunikoiva ja hillittömän hauska tanssi ei silti ole läheskään niin vaikeaa kuin monet kuvittelevat. Mitä enemmän ymmärrät musiikkia, johon tanssit, sitä enemmän pystyt siitä tanssiisi ammentamaan.

Musiikki alkaa kannatella tanssiasi.