MINUN FABRIKANI

“OLIN KILTTI TYTTÖ PITKÄÄN, MUTTA ENÄÄ MINUN EI TARVITSE MIELLYTTÄÄ KETÄÄN MUUTA KUIN ITSEÄNI”

Kirsti Ristimäki on tehnyt sen, mistä moni vastuuta kantava nainen haaveilee. Huolimatta työ- ja perhe-elämän kiireistä, hän on antanut itselleen luvan seurata omaa intohimoaan ja viettää tanssikoululla juuri niin monta iltaa viikossa kuin itse haluaa.

Teksti: Roosa Jarkko

Kun Kirsti Ristimäeltä kysyy hänen viikoittaisten tanssituntiensa määrää, hän naurahtaa ja aloittaa pitkän laskutoimituksen. Lopputulokseksi saadaan, että Kirsti on opiskellut tanssia tosissaan jo yli 10 vuotta 5-10 tuntia viikossa. Muun elämänsä hän järjestää tanssin ehdoilla.

Vaikka Kirsti innostui tanssista jo nuorena, perheenlisäyksen ja muun elämän lomassa rakkaaseen harrastukseen tuli pitkä tauko. Eräänä päivänä hän havahtui pohtimaan, millaista elämää oikeasti haluaa elää. Kirsti aloitti tanssin harrastamisen uudelleen argentiinalaisella tangolla ja siitä joidenkin vuosien päästä hän löysi Fabrikan perustajan Eijan salsatunnit. Nyt aikuisena hän kokee uudenlaista paloa tanssia kohtaan.

Enää Kirsti ei tanssi vain siksi, että haluaa. Hän tanssii siksi, että suorastaan tarvitsee sitä.


Kirsti Ristimäki on järjestänyt elämänsä niin, että pystyy nykyään käymään noin kymmenellä tanssitunnilla viikossa.

”Olen tanssinarkomaani”

Työkseen Kirsti on erityisopettaja, ja hänen arkensa on pullollaan sekä työhön että perhe-elämään liittyviä velvollisuuksia.

– Minulla on tämä oman elämäni palapeli, jossa on rajallinen määrä aikaa ja voimavaroja. Mutta jos jotain haluan tehdä, niin minä haluan tanssia. Se on minun juttuni, Kirsti kertoo silmät säihkyen.

Tanssin merkityksestä kertominen saa Kirstin herkistymään.

– Tanssi on minulle töissä ja arjessa jaksamisen edellytys.

– Miehelleni joka aamuinen avantouinti on se herättävä ja liikkeellepaneva voima. Minulle se on tanssitunnit, Kirsti lisää.


Afrocubano-tunnit ovat Kirstin ehdottomia suosikkeja, mutta hän nauttii myös kuubalaisesta kabareetyylistä.

”Saa nauttia innostuneiden ihmisten opeista”

Kuubalaisiin rytmeihin Kirsti tutustui ensimmäisen kerran Salsa Housella, josta hän jatkoi harrastustaan Fabrikalla. Eijan oppilaana aloittamisesta on kulunut jo yli 10 vuotta.

– Pidän Eijan opetustyylistä. Arvostan erityisesti pedagogista rohkeutta ja ammattitaitoa, joka näkyy siinä, että opettajana luovutaan omista suunnitelmista tarvittaessa, jotta oppilaalla on mahdollisuus oppia, Kirsti kertoo.

Kirstillä on Eijan opetuksen lisäksi kokemusta muidenkin Fabrikan opettajien kursseista. Hänen mielestään aloittelija voi luottavaisin mielin osallistua mille tahansa kurssille saadakseen laadukasta opetusta itselleen.

– Opetuksessa on parasta sitoutuneet opettajat, jotka ovat omistaneet elämänsä tanssin opiskelulle ja tutkimiselle. Ammattitaidon näkee huolellisessa valmistautumisessa ja läsnäolossa, mutta myös opetussuunnitelman pitkäjänteisyydessä ja siinä, että minä oppilaana opin ja kehityn koko ajan.

– Uskon, että Fabrikalle ei tulla vain tapaamaan ystäviä ja kuntoilemaan tanssimalla, vaan tänne tullaan myös oppimaan ja kehittymään, hän lisää.


Kirsti Ristimäelle on tärkeää, että tanssitunnilla saa tietoa myös tanssin juurista ja kulttuurista, jossa tanssi on kehittynyt.

”Tämä on minun Kuubani”

Vuosia sitten Kirsti löysi kaikkein suurimman intohimonsa, afrokuubalaiset tanssit.

– Afrokuubalainen rytmi sekä liikkeen elävyys ja orgaanisuus viehättää. Tanssissa ei ole mitään pakotettua. Se veti minua puoleensa alusta asti, Kirsti kertoo tuntemuksistaan.

– Jos jostain pitäisi luopua niin Afrocubano-tunnit olisivat listalla viimeisenä.

Nuorena Kirsti harrasti balettia, jazztanssia ja modernia tanssia. Nyt aikuisena hän opiskelee Fabrikalla useita kuubalaisia lajeja: afrokuubalaisten folkloretanssien lisäksi salsaa, parisalsaa, kabareetyyliä ja rumbaa. Lisäksi hän jatkaa toisella tanssikoululla edelleen argentiinalaista tangoa ja on vastikään aloittanut myös lindy hopin.

Kirsti on vankasti sitä mieltä, että kaikki tanssilajit tukevat toisiaan ja auttavat harrastajaa kehittymään. Kirsti on kiinnostunut myös tanssilajien alkuperästä, historiasta ja kulttuureista, joissa ne ovat kehittyneet.

– Minulle on tärkeää, että opettajat ammentavat suoraan kyseisistä kulttuureista ja menevät oppimaan lajin alkulähteille. Kuubalainen salsa on katutanssi, ja se pohjautuu afrokuubalaiseen liikeperinteeseen. Minun ei ole välttämätöntä matkustaa Kuubaan, vaan koen saavani Fabrikalla tietoa myös tanssin juurista. Tämä on minun Kuubani, Kirsti sanoo.


Ilo syntyy siitä, että elää itsensä näköistä elämää, sanoo Kirsti. 

Oma halu ja elämänilo edellä

Elämänilo ja energia ovat seurausta siitä, että asettaa oman hyvinvointinsa etusijalle ja elää omannäköistään elämää. Siihen Kirsti uskoo ja siihen hän haluaa kannustaa myös muita.

– Kun tietää, mistä tykkää, niin sitä pitää tehdä, hän sanoo napakasti, mutta hymyillen.

– Olisipa Fabrika ollut jo silloin, kun itse olin nuori. Tämä on kuin tanssin karkkikauppa.

“KOTIMATKALLA TUNNELMA ON AINA KÄÄNTYNYT PÄÄLAELLEEN”

Parisalsa on Eveliina ja Ville Virkille satavarmasti onnistunut treffi-ilta.