MINUN FABRIKANI

“TANSSI ON MINULLE NAUTINTOA JA NAISEUDEN JUHLAA” – TUIRE LAITTAA TANSSITUNNILLE AINA HUULIPUNAA JA KORVIKSET

Tanssi on Tuire Sannistolle feminiinisyyden juhlaa ja itseilmaisua parhaimmillaan. Hän on onnellinen siitä, että on Fabrikalla päässyt eroon tanssiin liittyvistä epävarmuuksistaan.

Teksti: Roosa Jarkko

Tuire Sannisto, 59 v., on kiireinen ylilääkäri, joka lapsiperheen ruuhkavuosien jälkeen on saanut enemmän aikaa itselleen. Nyt hän asettaa etusijalle oman hyvinvointinsa ja tekee vapaa-ajallaan sitä, mistä nauttii.

-Tanssi on minulle äärettömän tärkeä henkireikä, Tuire sanoo.

-Tanssiessa saan lepuuttaa mieltäni kaikista kuormittavista asioista. Miten jaksaisinkaan, jos tanssia ei olisi?


Ylilääkärin paineet hellittävät tanssitunneilla.

Tuire aloitti tanssimisen jo nuorena. Ajatukset siitä, millainen tanssijan tulee olla, olivat Tuiren nuoruudessa kuitenkin hyvin rajoittuneita. Ennakko-odotukset ja vaatimukset värittivät nuoruuden kokemuksia tanssista. Siksi tanssijan identiteettiin on liittynyt Tuirella aina paljon ristiriitaisia tunteita.

-En ole koskaan pitänyt itseäni tanssijana. Olen ajatellut, etten täytä tanssijan kriteerejä, jos jalkani ei nouse tarpeeksi ylös tai en pysty tekemään tiettyä määrää piruetteja. Ne ajatukset juontavat varmasti juurensa nuoruusaikani tanssinopetukseen ja sen ajan ajattelutapaan, Tuire kertoo.


Tuiren nuoruudessa tanssijoille asetettiin ylimitoitettuja vaatimuksia ja moni harrastaja koki, ettei ollut tarpeeksi lahjakas. Onneksi ajat ovat muuttuneet. “Nykyään voin vain nauttia tanssista”, Tuire sanoo.

Aikuisiällä Tuire päätyi Salsa Houselle Eijan ja Tiian oppeihin. Hän piti paljon Salsa Housen energisestä meiningistä, joten jatkaminen Eijan ja Tiian myöhemmin perustamassa Fabrikassa oli itsestään selvää.

-On mahtavaa, että nuoruudessa omaksumani ennakkoluulot ovat Fabrikalla voineet purkautua. Täällä ei tule ikinä tunnetta, että olisi vääränlainen vaan voi vain nauttia tanssista.


Nykyään Tuire kokee voivansa tulla tanssitunnille omana itsenään, omalla feminiinisellä energiallaan.

Tuire näkee Fabrikalla moninaisuuden iloista hyväksyntää, eikä se ole kadonnut mihinkään, vaikka tanssikoulu on laajentunut ja kasvanut. Tuirelle tärkeintä Fabrikan tunnelmassa ovat positiivisuus ja yhteishenki, joiden ansiosta tanssitunnille voi tulla täysin omana itsenään.

-Laitan aina huulipunaa ja korvikset tunnille, koska se kuuluu minun omaan fiilikseeni. Treenaamiseni on hyvin kaukana maskuliinisesta salilla hikoilusta, jota perheeni miesväki harrastaa, Tuire hymyilee.

-Tanssi on minulle ensisijaisesti nautintoa ja naiseuden iloa.

TÄHTIHETKIÄ KAMERAN EDESSÄ

Tuire on ollut mukana Fabrikan promokuvauksissa jo kaksi kertaa ja rakastaa kuvausten tunnelmaa. Tuiren upea kuva valittiin Fabrikan balettituntien lanseerauskuvaksi.

MINUN FABRIKANI

“TÄMÄ ON JUURI SE, MITÄ OLEN ETSINYT”

Nivelrikko ei estä Ninaa tanssimasta.

“ERÄÄLLÄ TANSSITUNNILLA KAIKKI TUNTUI YHTÄKKIÄ TAAS HELPOLTA”

Mona selätti uupumuksen tanssin avulla.

“YKSIN EI TÄÄLLÄ TARVITSE VEIVATA”

Tia Lilius löysi tanssitunnilta ihania ystäviä.

“SALSA ON ELÄMÄNI RAKKAUS”

Katri-Merita Pohjantähti lopetti etsimisen löydettyään sen oikean.

“OLIN KILTTI TYTTÖ PITKÄÄN, MUTTA ENÄÄ MINUN EI TARVITSE MIELLYTTÄÄ KETÄÄN MUUTA KUIN ITSEÄNI”

Kirsti Ristimäki löysi intohimonsa uudestaan aikuisena.

“NYT ON KYSE MINUN LIIKKEESTÄNI”

Liisa Mustanoja ei tarvitse enää paria tanssiakseen.

“KAUHISTUTTAA AJATUS MEISTÄ ILMAN SALSAA”

Mirva Nymanille ja Antti Stenhällille parisalsa on ollut tutustumismatka toisiinsa.

“KOTIMATKALLA TUNNELMA ON AINA KÄÄNTYNYT PÄÄLAELLEEN”

Parisalsa on Eveliina ja Ville Virkille satavarmasti onnistunut treffi-ilta.